Plan International Suomen valokuvanäyttelyt vuosilta 2018–2021. Kuvat Mikko Toivonen.
2021
Lapsen oikeudet todeksi
Valokuvanäyttely lapsen oikeuksista eri puolilla maailmaa. Tekstit Minttu-Maaria Partanen, kuvat Mikko Toivonen.
Lapsen oikeudet todeksiPuhdasta juomavettä Koululaiset näyttävät, miten vettä voidaan säästää ja kerätä talteen Ch’ortin läänissä Guatemalassa. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja tulvia. Planin tuella kylät kehittävät uusia vedenkeruujärjestelmiä. Lapset oppivat kouluissa kuivuudesta näyttelyiden, teatterin ja tapahtumien avulla. He oppivat myös varastoimaan ja säästämään vettä koulun pihalle pystytetyn vesitankin ja sadeveden keräävien kourujen avulla.Ravitsevaa ruokaa Lapset nauttivat monipuolisesta lounaasta Guatemalassa. Guatemalassa lähes puolet alle 5-vuotiaista lapsista on aliravittuja. Ilmastonmuutos lisää nälkää entisestään, kun sadot kärsivät kuivuuden tai tulvien takia. Plan auttaa vanhempia oppimaan säänkestävää viljelyä. Kouluissa lapset keräävät sadevettä talteen ja oppivat suojautumaan ilmastonmuutokselta.Oikeus oppia ”Hauskinta koulussa on opiskelu ja oppiminen, jotka ovat kaksi eri asiaa. Opiskella voi myös oppimatta mitään”, Planin kummilapsi Immaculate kertoo. Planilla on Ugandassa 36 000 kummilasta. Plan kehittää kummilasten kyläyhteisöissä laadukasta koulutusta sekä parantaa lasten suojelua, terveyttä ja tasaarvoa.Leikki kuuluu lapsille Lapset juoksevat välitunnilla ulos leikkimään Kamulin alueella Ugandassa. Plan tukee yhdessä vanhempien ja kyläyhteisöjen kanssa koulujen ja koulutuksen parantamista. Paikallisista materiaaleista valmistetut lelut auttavat lapsia oppimaan leikin lomassa. Varhaiskasvatuksen ansiosta yhä useampi lapsi pysyy koulussa ja saa helpomman alun koulutielleen.Suojaa ilmastonmuutokselta Lapset kerääntyvät yhteen koulun välitunnilla Ch’ortin läänissä Guatemalassa. Guatemala on yksi kymmenestä ilmastonmuutokselle haavoittuvimmasta maasta maailmassa. Köyhimmät perheet ovat kaikista heikoimmassa asemassa, joten Plan tukee yhteisöjä ja perheitä valmistautumaan ilmastonmuutokseen. Koulut ja perheet muun muassa kokeilevat kuivuutta kestäviä ruokakasveja.Ei häämekkoja tytöille “Nuoret ovat olleet tyytyväisiä lakimuutokseen, mutta vanhemmilla on ollut vaikeuksia hyväksyä se”, sanoo guatemalalainen Rosy. Hän oli mukana Planin nuorten vaikuttamistyössä, joka edesauttoi Guatemalan lapsiavioliitot kieltävän lain läpimenoa vuonna 2015.Pois pakkotyöstä 13-vuotias Priya sai lahjaksi siskoltaan kimaltavan asun, kun hän vapautui orjatyöstä. ”Kun pukeudun siihen, muistan, että olen vapaa.” Intian Jharkhandin osavaltiosta on kadonnut arviolta 40 000 lasta, suurin osa tyttöjä. Heidät on myyty tai siepattu pakkotyöhön. Planin ansiosta kyläläiset tietävät nyt lastensuojelusta. Lastensuojelukomitea auttaa pakkotyöhön joutuneiden lasten perheitä Priyan kylässä.Kaupungit turvallisiksi 17-vuotias Twinkle uskaltautui aiemmin torille vain veljiensä seurassa. Nyt hän uskaltaa kävellä yksin kadulla Delhin slummissa Intiassa. Planin tutkimuksen mukaan 96 prosenttia tytöistä tuntee olonsa turvattomaksi Delhin julkisilla paikoilla. Planin työ parantaa tyttöjen turvallisuutta suurkaupunkien köyhillä alueilla vaikuttamalla tyttöjen kohtaaman häirinnän syihin.Naimisiin vasta aikuisena ”Olin iloinen, kun laki hyväksyttiin. Olin mukana keräämässä nimiä lain tueksi”, sanoo teini-ikäinen Mayra. Plan kampanjoi Guatemalassa pitkään lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Tytöt olivat mukana vaikuttamassa lain läpimenoon puhumalla liittoja vastaan yhteisöissä ja kouluissa. Vuonna 2015 Guatemala kielsi alle 18-vuotiaiden lapsiavioliitot lailla.Oikeus käydä koulua Lapset leikkivät välitunnilla koulun pihassa Kamulissa Ugandassa. Lapsilla on oikeus käydä koulua turvallisessa ympäristössä. Planin kummien tuella yhteen alueen peruskouluun kirjautuneiden oppilaiden määrä liki kaksinkertaistui sen jälkeen, kun Plan paransi koulurakennusta ja koulutti opettajia.Vapaa kulkemaan kadulla Intiassa Delhin slummeissa asuvat tytöt eivät uskalla liikkua vapaasti ja käydä koulua, koska he pelkäävät häirintää ja väkivaltaa. Planin tuella tytöt ovat perustaneet ryhmiä, jotka merkitsevät alueen vaaralliset paikat kartalle. Ryhmissä tytöt ja pojat keskustelevat tasa-arvosta ja lasten oikeuksista sekä oppivat itsepuolustusta. Vanhemmat auttavat nuoria tekemään kaduista turvallisia.Suojaan sodalta Kaksostytöt Halima ja Anisa leikkivät aina kun mahdollista. Tytöt joutuivat pakenemaan perheensä kanssa Syyrian sotaa naapurimaa Jordaniaan. Sota katkaisee monen
lapsen lapsuuden. Pakolaisleirillä kaksostytöt pääsivät Planin varhaiskasvatusryhmään, jossa lapset voivat leikkiä, olla turvassa ja valmistautua koulutielle.Yhtä arvokas kuin poika Kymmenen kuukauden ikäisen Saban äiti aikoo tarjota tyttärelleen samat oikeudet kuin mitä poika saisi. Saba on onnekas, sillä Intiassa monet tytöt kohtaavat sukupuolensa vuoksi väkivaltaa ja syrjintää. Moni vauva jää syntymättä vain siksi, että on tyttö. Plan tukee Intiassa lasten turvallista varhaislapsuutta ja tarjoaa terveydenhuoltoa sekä vanhemmille neuvoja monipuolisesta ruokavaliosta.Suojassa väkivallalta Syyrian sotaa paennut tyttö leikki Azraqin varhaiskasvatuskeskuksessa Jordaniassa. Kun perheet pakenevat sotaa, tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heidän koulutuksensa keskeytyy poikia useammin. Moni tyttö joutuu liian nuorena naimisiin ja kohtaa seksuaalista väkivaltaa. Plan suojelee Jordanian pakolaisleireillä lapsia, erityisesti tyttöjä, väkivallalta, hyväksikäytöltä ja lapsiavioliitoilta.Kestävä tulevaisuus Koulut ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeitä paikkoja. Planin tuella lapset oppivat ilmastonmuutoksesta Ch’ortin läänissä Guatemalassa. Opettajat kertovat esimerkiksi metsien merkityksestä. Yhdessä vanhempien ja kyläyhteisöjen kanssa lapset ovat metsittäneet alueita, joilta puut ovat hävinneet.
2021
Unelma tulevaisuudesta
Syyrian pakolaistyttöjen ja -naisten unelmia Azraqin pakolaisleiriltä ja Itä-Ammanista Jordaniasta. Teksti Iida Riekko, kuvat Mikko Toivonen.
Unelma tulevaisuudesta Miljoonat ihmiset ovat paenneet Syyrian sisällissotaa. Heistä arviolta 1,4 miljoonaa elää Jordaniassa, jonka asukkaat kamppailevat itsekin työttömyyden, vesipulan ja köyhyyden kanssa.
Syyrialaispakolaisten on vaikea päästä töihin ja koulutukseen, ja suuri osa perheistä elää köyhyydessä. Moni kärsii traumanjälkeisistä oireista, kuten pelkotiloista ja masennuksesta. Useat odottavat epävarmoina turvapaikkaa länsimaista tai tietoa ystäviensä ja sukulaistensa kohtalosta.
Pakolaistytöt kohtaavat erityisiä vaikeuksia ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Heidän koulutuksensa keskeytyy useammin kuin poikien, ja moni joutuu varhaisavioliittoon perheen vaikeuksien vuoksi. Myös seksuaalinen väkivalta yleistyy kriisien aikana.
Lastenoikeusjärjestö Plan International tukee Jordaniassa pakolaisperheitä Azraqin pakolaisleirillä ja Itä-Ammanissa. Kuvasimme ja haastattelimme tyttöjä ja naisia, jotka kertoivat tärkeimmistä unelmistaan. Haaveet ja paremman tulevaisuuden tavoittelu auttavat heitä jaksamaan epävarmuutta ja arkipäivän vaikeuksia.Azraqin pakolaisleiri Azraqin pakolaisleirillä elää lähes 54 000 Syyrian pakolaista. YK:n pakolaisjärjestö ja Jordanian viranomaiset perustivat leirin vuonna Pohjois-Jordanian aavikolle vuonna 2014.
Azraqin asukkaista joka viides on alaikäinen ja joka kymmenes alle viisivuotias. Leirin koulut ovat niin täynnä, että tytöt ja pojat käyvät koulua eri vuoroissa. Varhaiskasvatusta tarjoavat vain Plan Internationalin kaltaiset avustusjärjestöt.
Kuudella ihmisellä on asuntonaan 29 neliömetrin peltiparakki; seitsenhenkinen tai suurempi perhe saa toisen parakin. Talvisin asumukset ovat kylmiä ja kesäisin tulikuumia. Parakeissa on sähköt, mutta vesi on noudettava kanistereilla vesipisteistä.
Asuminen on leirillä ilmaista, mutta pakolaisperheiden YK:lta saama pieni tuki on vaikea saada riittämään ruokaan ja muihin perustarpeisiin. Osa perheistä naittaa tyttärensä varhaisavioliittoon muun muassa saadakseen lisää asuintilaa ja helpottaakseen taloustilannettaan.
Valtaosa Jordanian syyrialaispakolaisista elää leirien ulkopuolella.Varhaiskasvatusta pakolaislapsille Lastenoikeusjärjestö Plan International ylläpitää Azraqin pakolaisleirillä ja Itä-Ammanissa varhaiskasvatuskeskuksia, joissa pakolaisperheiden lapset saavat leikkiä, oppia, musisoida ja askarrella – olla lapsia vaikeuksienkin keskellä.
Rutiinit ja koulutuksen jatkuminen ovat tärkeimpiä keinoja vahvistaa trauman kokeneen lapsen turvallisuuden tunnetta. Varhaiskasvatuskeskuksissa lapset saavat myös koulussa tarvittavia taitoja: he oppivat muun muassa numeroita, kirjaimia sekä ryhmässä toimimista. Moni pakolaisperhe elää köyhyydessä, joten keskusten tarjoama välipala on lapsille tärkeä.
Kun lapset ovat keskuksissa, heidän äitinsä voivat opiskella uusia taitoja. Varhaiskasvatuskeskukset myös työllistävät pakolaisnaisia: koulutamme ja palkkaamme Azraqin leirillä ja Itä-Ammanissa asuvia syyrialaisnaisia lasten ohjaajiksi.
Azraqin pakolaislerillä teemme varhaiskasvatustyötä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ja Itä-Ammanissa East Amman Charity -järjestön kanssa. Työtämme rahoittaa Suomen ulkoministeriö.Waad, 21 ”Kävin koulua vain kuusi luokkaa. Lapsilleni toivon enemmän: että he saisivat opiskella vaikka tohtoreiksi asti. Olen onnellinen, että he saavat leikkiä ja oppia Planin varhaiskasvatusryhmässä.
Täällä ei ole ainuttakaan syyrialaispakolaista, joka ei unelmoisi kotiinpaluusta. Mutta kotimme ovat tuhoutuneet ja maassamme on sota. Nyt minulle riittäisi, että saisimme olla turvallisessa paikassa, jossa meitä kohdeltaisiin tavallisina, arvokkaina ihmisinä ja jossa lapseni saisivat syödä kyllikseen.”Ghina, 14 ”Tunnen olevani leirillä turvassa, mutta en kotonani. Koti merkitsee minulle paikkaa, jossa juureni ovat ja jossa olen kasvanut. Haaveilen paluusta Damaskokseen ja siitä, että näen taas koko perheeni ja vanhat ystäväni.
Rakastan seikkailuja ja haaveilen usein matkoista. En ole koskaan ollut lentokoneessa, mutta haluaisin kokea, miten se nousee ilmaan. Unelmoin, että voisin lentää Pariisiin ja nähdä Eiffel-tornin.”Hudu, 16 ”Kaipaan kotikaupunkiani Damaskosta: sen rakennuksia, tunnelmaa, ihmisiä. Tuntuu, että osa sielustani jäi Syyriaan neljä vuotta sitten ja minuun jäi reikä. Haaveilen, että voisin tuntea itseni vapaaksi, tavalliseksi ihmiseksi, joka voi mennä minne haluaa.
Ihmettelin jo pienenä lapsia, joilla ei ollut hiuksia. Kun kuulin, että he käyvät syöpähoidoissa, halusin auttaa heitä. Tavoitteeni on tulla lastenlääkäriksi, joka erikoistuu syöpähoitoihin. Ehkä minusta tulee niin hyvä, että keksin mullistavan ratkaisun syöpään.”Plan International Lastenoikeusjärjestö Plan International haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi Plan parantaa erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin vuonna 1937, ja Suomessa toiminta alkoi vuonna 1998. Työskentelemme yli 70 maassa.
Pitkäkestoisen kehitysyhteistyön lisäksi teemme humanitaarista työtä katastrofeissa ja konflikteissa. Humanitaarisessa työssämme turvaamme ensisijaisesti lasten oikeuden suojeluun, ravintoon, terveyteen ja koulutukseen. Kiinnitämme erityistä huomiota tyttöjen asemaan, sillä heidän tilanteensa on kriiseissä usein vaikein.
TEKIJÄT
Valokuvaaja ja Plan Internationalin visuaalinen suunnittelija Mikko Toivonen (s. 1981) on kuvannut kuvareportaaseja ja videoita lasten elämästä eri puolilla maailmaa ja tuottanut audiovisuaalisia tapahtumia.
Journalisti Iida Riekko (s. 1982) on raportoinut naisten ja lasten elämästä Suomessa sekä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hän työskentelee Planissa viestinnän suunnittelijana.Bayan, 14 ”Kävin Syyriassa vain kaksi luokkaa koulua, enkä osannut lukea tai kirjoittaa. Kun tulimme Azraqin pakolaisleirille, pääsin takaisin kouluun. Tutustuin ensimmäistä kertaa tietokoneisiin ja rakastuin niihin. Tietokoneen avulla voi oppia mitä vain. Haaveeni on tulla tietokoneiden asiantuntijaksi ja opettaa muita käyttämään niitä.
Toinen unelmani on palata kotiin Syyriaan ja saada ympärilleni puita ja vihreyttä. Minun on vaikea olla keskellä aavikkoa.”Boudour, 16 ”Unelmani on tulla tähtitieteilijäksi ja astronautiksi. Syyriassa en koskaan huomannut tähtitaivasta. Katsoin iltaisin toimintaelokuvia. Kun muutimme leirille keskelle aavikkoa, minulla ei ollut tekemistä. Parakissamme ei ollut aluksi sähköä, joten istuin usein ulkona ja katselin tähtiä. Ne näkyvät tänne valtavan kirkkaina. Linnunrata ja planeetat alkoivat kiehtoa minua. Haluan olla ensimmäinen syyrialaisnainen, joka astuu kuun pinnalle.”Zaina, 7 ”Unelmani on tulla lääkäriksi, koska haluan auttaa muita. Jouduin itsekin sairaalaan, mutta lääkäri ei löytänyt minusta mitään tautia – en vain ollut saanut tarpeeksi vitamiineja. Yksi iso toiveeni on, että saisimme kunnollista ruokaa.
Ikävöin isoa sukuani. Unelmoin, että voimme taas olla yhdessä ja pitää hauskaa.”Leen, 4 ”Unelmani on iso, punainen nalle, jonka kanssa voisin nukkua. Haluaisin myös nähdä mummini. En ole nähnyt häntä pitkään, pitkään aikaan.”Fairouz, 42 ”Huolehdin yksin viidestä lapsestani Azraqin pakolaisleirillä. Tuntuu pahalta, että lapseni kasvavat täällä enkä pysty tarjoamaan heille mitään. Olen kuin vanki tai vahtikoira häkissään.
Unelmani on nähdä lapseni korkeakouluissa. Itse haluaisin työskennellä päiväkodissa. Kun sota loppuu, haluaisin palata Syyriaan. Jos se ei ole mahdollista, tahtoisin perheeni turvaan Eurooppaan.
Unelmia on vaikea pitää täällä hengissä, koska on hankala haaveilla muusta kuin turvallisuudesta. Unelmat antavat kuitenkin valoa elämääni ja auttavat minua jaksamaan.”Africa, 35 ”Isiksen jihadistit valtasivat kotikylämme. Näen yhä painajaisia teloituksista, joita jouduimme katsomaan. Toivon, että ne loppuisivat. Joskus lapseni näkevät minun itkevän ja kysyvät, miksi suren – olemmehan nyt turvassa.
Sisarukseni ovat paenneet eri maihin. Unelmani on, että saisin perheeni taas kokoon. Haaveilen myös siitä, että voisin tarjota lapsilleni hyviä kokemuksia ja mahdollisuuksia elämässä. En voi edes kuvailla iloani, kun näen heidät leikkimässä ja oppimassa Planin varhaiskasvatuskeskuksessa.”Hiba, 9 ”Rakastan tarinoita ja lukemista, mutta minulla ei ole yhtään kirjaa. Unelmani on saada monenlaisia kirjoja, joita voisin lukea.
Meillä oli Homsissa mukava koti ja tarpeeksi ruokaa. Nyt kotimme on kylmä, eikä meillä ole muita kalusteita kuin patjat. Äiti ja isä pelkäävät, että meidät häädetään. Haaveilen, että perheelläni olisi turvallinen koti ja kunnolliset sängyt.”
2018–2020
Girls Takeover
Tytöt ja nuoret naiset valtaavat päättäjien paikat kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. Kuvat Plan International / Mikko Toivonen.
Aava Murto ja Sanna Marin Aava Murto valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan Plan Internationalin Girls Takeover tempauksessa 2020Aava Murto eduskuntatalossa Aava Murto valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan Plan Internationalin Girls Takeover tempauksessa 2020Aava Murto valtioneuvoston salissa Aava Murto valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan Plan Internationalin Girls Takeover tempauksessa 2020Aava Murto ja Sanna Marin Aava Murto valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan Plan Internationalin Girls Takeover tempauksessa 2020Priya Härkösen Aku Ankan valtaus oli super juttu myös kuvaajalle Aku Ankka sai päiväksi uuden päätoimittajan
15-vuotias helsinkiläinen Priya Härkönen valtasi Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän paikan ja toimitti Aku Ankan numeron 41/18, joka ilmestyy juuri tyttöjen päivän alla 10. lokakuuta. Härkönen ja Hyyppä pohtivat, että sarjakuvat ovat merkittävässä roolissa muodostamassa käsityksiä siitä, mikä on mahdollista tytöille ja pojille.
– Haluaisin nähdä sarjakuvissa enemmän tyttöhahmoja, jotka tekevät sankarillisia tekoja, Härkönen sanoi.
Kuva: Mikko ToivonenPriya Härkönen valtasi Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän paikan Aku Ankka sai päiväksi uuden päätoimittajan
15-vuotias helsinkiläinen Priya Härkönen valtasi Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän paikan ja toimitti Aku Ankan numeron 41/18, joka ilmestyy juuri tyttöjen päivän alla 10. lokakuuta. Härkönen ja Hyyppä pohtivat, että sarjakuvat ovat merkittävässä roolissa muodostamassa käsityksiä siitä, mikä on mahdollista tytöille ja pojille.
– Haluaisin nähdä sarjakuvissa enemmän tyttöhahmoja, jotka tekevät sankarillisia tekoja, Härkönen sanoi.
Kuva: Mikko ToivonenPriya Härkönen sai suunnitella Aku Ankan numeroa 41/18 Aku Ankka sai päiväksi uuden päätoimittajan
15-vuotias helsinkiläinen Priya Härkönen valtasi Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän paikan ja toimitti Aku Ankan numeron 41/18, joka ilmestyy juuri tyttöjen päivän alla 10. lokakuuta. Härkönen ja Hyyppä pohtivat, että sarjakuvat ovat merkittävässä roolissa muodostamassa käsityksiä siitä, mikä on mahdollista tytöille ja pojille.
– Haluaisin nähdä sarjakuvissa enemmän tyttöhahmoja, jotka tekevät sankarillisia tekoja, Härkönen sanoi.
Kuva: Mikko ToivonenPrya Härkönen valtasi 2019 Aku Ankan päätoimittajan paikan Prya Härkönen valtasi 2019 Aku Ankan päätoimittajan paikan.Scovia Alinza, Girls Takeover 2018Scovia Alinza, Girls Takeover 2018Kambodžalainen Hory Toth Kambodžalainen Hory Toth valtasi Suomen ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkonen paikan. Toth puhui suomalaisille päättäjille ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteisössään ja vetosi heitä toimimaan tiukemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Kambodžalainen Hory Toth Kambodžalainen Hory Toth valtasi Suomen ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkonen paikan. Toth puhui suomalaisille päättäjille ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteisössään ja vetosi heitä toimimaan tiukemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
